Työyhteisösovittelu
Siellä, missä ihmisiä on paikalla enemmän kuin yksi, tulee välillä väärinkäsityksiä, mielen pahoituksia ja riitojakin. Ristiriitoja tulee ja ne kuuluvat elämään, mutta välillä ne kasvavat niin suuriksi, että ne alkavat toden teolla haitata töiden sujumista ja ihmisten hyvinvointia. Kun huomaat, että keskusteluyhteys on ollut jo jonkin aikaa rikki, eikä näytä omin voimin palautuvan, kannattaa ottaa avuksi ulkopuolinen sovittelija. Avun pyytäminen on vahvuuden merkki.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan tilanteeseen, jossa työntekijöiden hyvinvointi on vaarantunut. Työpaikan tulehtuneesta ilmapiiristä johtuvat sairaslomat ovat jo merkki vakavasta vaarantumisesti. Viimeistään siinä vaiheessa tulee toimia!
Yksi työnantajan käytössä oleva väline asian ratkaisemiseen on työyhteisösovittelu.
Sen lisäksi, että pitempään jatkunut konflikti on riski ihmisten hyvinvoinnille, se on riski myös liiketoiminnalle. Konfliktissa oleva työyhteisö on kykenemätön kehittämään toimintaansa tai luomaan uutta. Pelokkaasta porukasta on turha toivoa innovaatioita! Riitaisa työyhteisö ei myöskään houkuttele uusia osaajia jäämään taloon pitkäksi aikaa.
Voit tehdä nopean testin, jonka avulla saatte arvokasta tietoa millaisesta avusta teidän työyhteisönne hyötyisi:
Mikä on työyhteisösovittelu?
Työyhteisösovittelu on prosessi, jonka tavoitteena on palauttaa keskusteluyhteys ja työrauha työyhteisöön. Sovittelussa ei etsitä syyllisiä, vaan haetaan ratkaisuja siihen, mitä kukakin tarvitsee voidakseen paremmin ja päästäkseen asioissa eteenpäin. Sovitteluprosessi etenee seuraavasti:
- Soviteltavan työryhmän infotilaisuus
- Henkilökohtainen tapaaminen jokaiselle sovittelun osapuolelle
- Yhteinen sovittelutapaaminen
- 1-3 seurantatapaamista
Sovittelu on prosessina varsin tiivis ja jämäkkä. Useimmiten se pystytään viemään läpi noin kuukaudessa aloituksesta. Toki tähän vaikuttaa soviteltavan ryhmän koko sekä osallistujien kalenterit. Pyrkimys on kuitenkin pitää työskentely tiiviinä. Seurantatapaaminen on n. 4-6 viikkoa varsinaisen sovittelun jälkeen.
Mikä sitten erottaa sovittelun itse käydyistä keskusteluista ja miksi se on niin vaikuttavaa?
- Sovittelija on ulkopuolinen, eikä hänellä ole mitään ennakkoasenteita tai käsityksiä ketään kohtaan
- Kaikkiin keskusteluihin varataan riittävästi aikaa. ”Sopu ei tule kello kaulassa” eli kiireen tunnetta ei saa syntyä
- Jokaisen oma henkilökohtainen tapaaminen auttaa valmistautumaan yhteiseen tapaamiseen, jolloin oikeasti tärkeät asiat saadaan suuremmalla todennäköisyydellä keskusteluun. Jokainen toki itse päättää, mitä haluaa tuoda keskusteluun
- Sovittelussa päästään puhumaan myös tilanteiden aiheuttamista tunteista, jolloin asiat tulee oikeasti käsiteltyä niin, että ne voi jättää taakseen
Kun vaikeuksien yli selvitään, löydätte taas kyvyn luoda uutta ja koko työyhteisön hyvinvointi pääsee hiljalleen toipumaan. Olisiko ilon aika palautua työyhteisöönne?
Ota yhteyttä
Sovittelun eteneminen
- Alkuinfo
- Yksilötapaamiset
- Yhteinen sovittelutapaaminen
- Mahdollinen toinen sovittelutapaaminen
- Seurantatapaaminen
Mistä tunnistaa sovittelun tarpeen?
- Työyhteisössä puhutaan selän takana
- On kuppikuntia
- Ulkopuolelle jättämistä
- Huutamista, aggressiivista käytöstä
- Tervehtimättä jättämistä
- Kykenemättömyyttä itse ratkaista ristiriitoja
- Pelkoa ottaa asioita puheeksi